Ystävällinen, monipuolinen, Turku.

Aki Linnanahde kuvailee itseään uteliaaksi pojaksi, joka saa tehdä unelmiaan toteen työelämässä. Rakkaus tarinoihin on alkanut jo alle kouluikäisenä. 

"Olen kahden toimittajan lapsi ja ehkä mun ihan syvin identiteetti on toimittajuus, mutta olen myös sisällöntekijä." Uteliaisuus tarinoille ja erilaisille tavoille ajatella huokuu Linnanahteesta, mutta nuorempana avarakatseisuus ei vielä ulottunut Turkuun asti.

Pääkaupunkiseudulla kasvaneen nuoren Akin maailmassa Turku oli liian hyvä - ainakin jääkiekossa. Se riitti syyksi kutsua niin Turkua, sen musiikkia kuin hampurilaisiakin surkeiksi.

Linnanahde kävi Turussa ensimmäisiä kertoja kaverinsa ja tämän isän kanssa TPS-Jokerit -matsissa uudessa Artukaisten hallissa. Vaikkei hän varsinainen jokerifani ollut, palloseuran voitto tuntui kuitenkin. "Maalintekijä numero neljäkymmentäkaksi, Mikko Mäkelä, syöttäjänä yhdeksän, Esa Keskinen - ja tätä kuunneltiin koko ilta, kun viulu soi", Linnanahde muistaa. 
 

Miten turkuvihaajasta tuli turkulainen?

Down by the Laituri -festareilla 2000-luvun alussa Turku alkoi näyttää parhaita puoliaan. Tutustuminen kaupunkiin alkoi kunnolla, kun Akin vanhemmat ostivat Turun keskustasta vapaa-ajan asunnon. Sen myötä Linnanahde alkoi perheensä kanssa vierailla kaupungissa enemmän. Kesäpäivät jokirannassa olivat viimeinen niittí sille, että kaupungin upeus oli myönnettävä. 

Sittemmin suhde syveni, ja Aki osti perheineen asunnon Turusta. "Nykyään asun täällä virallisesti, ja rakastan olla täällä", Linnanahde toteaa, ja jatkaa naurahtaen seuraavansa nykyään turkulaista kiekkoa - ja syövänsä Hesessäkin.

Turku jaksaa yllättää myös turkulaisen, kerta kerran jälkeen. "Viimeksi eilen illalla jokirannassa koiran kanssa lenkillä jotenkin vaan huomasin katsovani, että oon kyllä onnellinen, että voin olla täällä", Aki tuumaa, ja jatkaa: "Jokin siinä fiiliksessä on, joka kaikkien vuosien jälkeen samalla tavalla yllättää ja tuntuu ihanalta."

Puheenparsi siitä, että turkulaisiin on vaikea tutustua tai saada kontaktia, ei Akin mielestä pidä paikkaansa. "Ymmärrän toki, että oman työn myötä ihmiset tunnistaa tai tulee juttelemaan", Aki toteaa, mutta jatkaa samaan hengenvetoon, että myös oma vaimo ja äiti, joita ei samalla tavoin tunnisteta, on otettu vastaan lämpimästi. "Paljon on kiinni siitä, miten itse ihmiset kohtaa", Linnanahde tuumii.  

Akin Turku on myös monipuolinen: se tarjoaa samaan aikaan vanhaa ja modernia, urheilua ja kulttuuria. On upea Ruissalon luonnonpuisto ja urbaani eurooppalainen jokiranta. "Uskallan sanoa, että täällä on jokaiselle jotakin." 

Aki on omistanut asunnon Turussa vuodesta 2013. Vaikka kaupunki on vuosien aikana muuttunut, on moni hyvä asia Akin mielestä myös säilynyt. "Käyn samalla kalakauppiaalla hallissa, samassa torikahvilassa ja samassa pizzeriassa." 

Linnanahteen mielestä Turku voi rohkeasti kehittää uutta upeiden perinteiden päälle. Turkuun voisi tulla vielä enemmän yrityksiä. Linnanahde haastaa myös turkulaisia yrittäjiä katsomaan rohkeasti Turusta ulos. Kaupungissa asuu luottamusta, mutta mahdollisuuksille voi olla aina enemmän auki. Entistä enemmän yrittäjäilmapiiriä, siis! Ja urheilu nousuun!

DBTL - Kaupunkifestari on muuttanut muotoaan, mutta on yksi Akin kesävakkareista. Sen sijaan Ruisrockissa Linnanahde on käynyt aiemmin vain kerran - työtehtävissä, tehdessään dokumenttia Jare Tiihosesta. Tänä kesänä Ruissi kuuluu kuitenkin suunnitelmiin. 

Kesän ehdottomia juttuja ovat kesäteatterit. Luvassa on myös kiireetöntä, leppoisaa aikaa, liikkumista ja kotipihalla pergolassa linnunlaulun kuuntelemista. "Mahdollisimman vähän suunnitelmia on mun kesäsuunnitelma", Aki naurahtaa.