Turun seudun pyöräilyreitti 11 – Kuuden kunnanosan kierros
Maalaismaisemia, hiljaisia teitä, upeita nähtävyyksiä – tätä kaikkea tarjoaa Liedon kuuden kunnanosan kierros. Reitillä pääset polkemaan osin Hämeen Härkätietä, Aurajoentien matkailutietä sekä Pietarin pyhiinvaelluspolkua pitkin.
Kokonaismatka: n. 73 km (varsinaisen kierroksen pituus 61 km)
Kesto: 1 päivä
Vaikeustaso: Keskivaikea/vaativa.
Reitti on profiililtaan helppo, mutta haasteen tuo matkan pituus yhdistettynä sorateihin, joita on valtaosa koko matkasta. Kannattaa olla liikkeelle asenteella hiljaa hyvä tulee. Jos epäilet omaa kuntoasi, sähköpyörä on hyvä valinta. Pyöriä vuokraa Carfield sekä sähköpyöriin erikoistunut 10bikes.
Matka alkaa Turun Tuomiokirkolta ja kulkee Hämeentietä pitkin. Matkan varrelle jää mm. koko perheen museo- ja kulttuurivirkistysalue Kuralan kylämäki. Ravattulan kauppakeskuksen tienoilla saavutat varsinaisen reitin. Matkaa reitin alkuun Tuomiokirkolta on n. 6 km. Kehätien alituksen jälkeen käännyt Härkätien museotielle.
Matkalla Vanhalinnaan tien oikealla puolella sijaitsee Kuninkaanlähde. Perimätiedon mukaan itse Kustaa Vaasa pysähtyi juottamaan täällä hevostaan. Pian lähteen jälkeen Vanhalinnan linnavuoren jykevä siluetti ilmestyy näkyviin.
Vanhalinnan kartano on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös. Laelle kapuaminen maksaa vaivan, sillä ylhäältä avautuvat henkeäsalpaavat näkymät Aurajokilaaksoon. Vanhalinnan kartanossa ja piharakennuksissa on esillä näyttelyitä. Yhdestä piharakennuksesta löytyy myös kesäkahvila.
Matka jatkuu Vanhaa Härkätietä pitkin. Loukinaistenkaaren ja Vanhan Härkätien risteyksessä näet Henrik Antinpojan hautakiven. Kerrotaan, että vuonna 1808 kuollut Vakoisten rusthollin poika Henrik oli kovin kiintynyt kotikyläänsä ja halusi tulla haudatuksi talon maille juuri tälle paikalle.
Ylität pian kaksi hienoa siltaa. Ensin hurautat vauhdikkaasti kivisen Lietniemen sillan yli. Vääntelänkosken riippusillalla joudut taluttamaan pyörää. Mutta se on vain hyvästä – ehdit paremmin ihailla koskea ja sen näyttäviä laakeita kallioita. Vääntelänkoski on toiseksi alin Aurajoen koski.
Sauvolan kylässä kannattaa poiketa Ristinpellon muinaisella kalmistoalueella. Paikalla seisova risti on paljon vartijana. Legendan mukaan nimittäin ”kerupääpojat” nousevat kalmistosta piinamaan eläviä, jos risti puuttuu.
Ristinpellon jälkeen saavut Ilmaristen matkailutilalle. Täällä voi järjestää juhlia viehättävässä talonpoikaismiljöössä. Tilalla on tarjolla myös majoitusta.
Vanhan Tampereentien varressa saat polkea hetkisen pyörätietä, kunnes kurvaat Isomoisiontielle, joka vie sinut Liedon kirkon kupeeseen. Ylität matkalla Aurajoen Teilisiltaa pitkin, jolta pääset ihailemaan jokilaakson kaunista luontoa. Joen töyräällä kasvavat tuuheat terijoensalavat ovat komea näky.
Aurajoen rantamilla sijaitseva Liedon keskiaikainen harmaakivikirkko on rakennettu vuoden 1500 paikkeilla. Kirkko on omistettu Pyhälle Pietarille.
Ajat aivan Vilkkimäen vanhan meijerin vierestä. Täällä sai alkunsa herkullisen aurajuuston tarina vuonna 1933. Nykyisin meijerin tiloissa toimii kahvimuseo sekä Kahvila Namia. Kahvilan suussasulavista munkeista kelpaa tehdä myös perinteinen munkkipäivitys someen.
Matka jatkuu historiallista Varkaantietä eli nykyistä Aurajoentien matkailutietä pitkin Aurajoen suurimman ja pisimmän kosken, Nautelankosken partaalle. Museon yhteydessä toimiva kahvila tarjoaa suolaista ja makeaa pikkupurtavaa. Muista, että Nautelankoski on luonnonsuojelualuetta eikä pyöräily poluilla ole sallittua.
Liedon asemanseudulla Nautelankosken lisäksi sijaitsee eläin- ja puuhapuisto Zoolandia. Zoolandiassa on mahdollisuus majoittua hostellissa tai leirintäalueella.
Nautelankoskelta poljet hetken aikaa Vintalantietä, jolta pian käännyt soratielle. Hiljainen tie puikkelehtii välillä metsässä, välillä peltoaukeilla. Maaseudun äänet siivittävät matkantekoasi: linnut visertävät, jossain kiekuu kukko, jossain hirnuu hevonen. Lopulta saavut Valtatie kympille, jonka vartta ajelet Yliskulmaan. Juuri ennen Lehtimäentien risteystä nököttää tien oikeassa reunassa Frantsin piiskausmänty, jonka juurella kerrotaan annetun raipparangaistuksia. Vanha mäntyparka näyttää itsekin selkäänsä saaneelta.
Sukellat tunnelin kautta Valtatie 10:n toiselle puolella ja pian ylität kivisen Suomensillan. Silta oli aikoinaan Hämeen ja varsinaisen Suomen raja. Tie kiemurtelee maalaismaisemassa, avarien peltojen keskellä. Ennen Saukonojaa aivan tien reunassa seisoo keltainen rapattu rakennus, jonka seinässä näkyy vuosiluku 1807. Keppolan aitta lienee Liedon toiseksi vanhin kivirakennus keskiaikaisen kivikirkon jälkeen.
Ajoittain ajellaan teillä, joille ei ole eksynyt googleautokaan. Täällä saa polkea rauhassa, kaukana hulinasta. Vain satunnainen ohiajava auto keskeyttää silloin tällöin meditatiivisen kokemuksen. Ihmisten ilmoille pullahdat vasta Turun kehätiellä. Poljet vähän matkaa kehätien vartta ja sen ylitettyäsi suuntaat kohti Littoisten verkatehdasta.
Littoisten Verkatehdas
Littoistenjärven rannalla sijaitseva vuonna 1823 rakennettu verkatehdas on yksi Suomen vanhimmista, historiallisesti merkittävimmistä ja parhaiten säilyneistä teollisuusalueista. Verkatehdas on muutettu asunnoiksi ja liiketiloiksi. Kesäisin verkatehdasmiljöössä järjestetään yleisökierroksia ja erilaisia tapahtumia. Jos sinulla on aikaa, kannattaa kierrellä katselemassa tätä idyllistä miljöötä.
Reitti kiertää Littoistenjärven pohjoispuolelta. Uimarannantielle johtavan Palomäentien loppulasku on jyrkkä, aja varovasti! Littoistenjärvi sijaitsee Liedon kunnan ja Kaarinan kaupungin rajalla. Järvi on suosittu virkistys- ja luontokohde ja alueelta löytyvät mm. uimaranta, tanssilava, luontopolku ja lintutorni.
Tie vie sinut lopulta Auranlaaksoon, josta voit ajaa samaa reittiä kuin lähtiessä Turun Tuomiokirkolle. Jos vielä energiaa riittää, voit mennä Kuralan kävelysillalta Aurajoen yli ja polkea joen varren upeissa maisemissa kulkevaa ulkoilupolkua pitkin Halistenkoskelle ja edelleen Koroisten kautta Tuomiokirkolle.
Lähde: Kierros kuuluu Tammireitteihin
TOP 3 nähtävyyttä:
Hyvä tietää:
- Liedon kuusi kunnanosaa ovat Asemanseutu, Ilmarinen, Kirkonseutu, Littoinen, Loukinainen ja Yliskulma.
- Ravattulan liikennejärjestelyt saattavat muuttua lähes päivittäin rakennustöiden takia (kunnostushanke jatkuu vuoteen 2023 saakka).
- Reitillä on pitkiä pätkiä, joilla ei ole tarjolla tankkauspaikkoja. Kannattaakin huolehtia, että juomaa ja evästä on mukana riittävästi.
Teksti Veli-Matti Rissanen. Kuvat Veli-Matti Rissanen, Terri Vahtera, Visit Naantali ja Visit Turku.
Julkaistu | Päivitetty