Turun seudun pyöräilyreitti 6 – Piikkiön ja Littoistenjärven lenkki
Tämä tasamaan pyöräreitti kulkee Turun, Kaarinan ja Liedon alueella ja tarjoaa niin kaupungin kuin maaseudun tunnelmaa.
Pituus: n. 36 km.
Kesto: n. 2-3 tuntia. Reitillä on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että aikaa kannattaa varata enemmänkin.
Vaikeustaso: Helppo
Matka alkaa Tuomiokirkolta. Heti alkuun ohitat Kupittaanpuiston. Suomen vanhimmasta ja laajimmasta kaupunkipuistosta löytyvät viheralueiden lisäksi mm. jalkapallostadion, maauimala, lintupuisto ja padel-kenttä. Uudenmaantien ja Kaskentien risteyksestä alkaa kevyen liikenteen väylän uusittu osuus, joka on laadittu pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden mukavuutta ja turvallisuutta silmällä pitäen. Uusi selkeä viitoitus kruunaa komean laatukäytävän. Kelpaa polkea!
Punatiilisen Henrikinkirkon vieressä sijaitsee Tähkäpuisto, jossa kasvaa 1600 ruusupensasta. Seuraavaksi reitti sivuaa Turun hautausmaata. Alun perin 1800-luvun alussa suunniteltu hautausmaa on laajuudeltaan melkein 60 hehtaaria. Kulttuurihistoriallisesti merkittävällä hautausmaalla lepää lukuisia merkkihenkilöitä, esimerkiksi Paavo Nurmi ja legendaarinen matkailuyrittäjä Kalevi Keihänen. Jos et halua tällä lenkillä vierailla hautausmaalla, pääset tänne pyörällä helposti milloin tahansa, sillä hautausmaa on vain n. 3 km:n päässä keskustasta.
Piispanristin jälkeen saavut Kaarinan keskustaan. Siellä voit poiketa lounaalle tai kahville, tai suunnata vain parin kilometrin päässä sijaitsevalle Hovirinnan hienolle uimarannalle.
Runsaan kolmen kilometrin päässä Kaarinan keskustasta sijaitseva Tuorlan Majatalo on mainio taukopaikka. Täällä voit nauttia kahvit tai lounaan historiallisessa miljöössä. Majatalossa on myös lähiruoka- ja lahjapuoti. Kesäaikaan pihapiirissä laiduntaa lampaita. Alueelta löytyy myös Avaruuspuisto Väisälä. Matkaa Tuorlasta Piikkiön keskustaan on viitisen kilometriä. Ajellessasi kohti Piikkiötä meri kimaltelee mukavasti oikealla puolella peltojen takana. Piikkiön kivikirkko vuodelta 1755 on vierailemisen arvoinen. Piikkiössä voit myös täydentää muonavarastoja.
Paluumatka kohti Turkua kulkee Littoistentietä maaseutumaisemien halki. Matkan varrelle jää Pukkilan kartano, jonka juuret ulottuvat 1400-luvulle. Upeassa kartanomiljöössä on nykyään yritysten toimitiloja. Littoistentie vie sinut suoraan Littoisten verkatehtaalle.
Littoisten verkatehdas
Littoistenjärven rannalla sijaitseva Littoisten verkatehdas on yksi Suomen vanhimmista, historiallisesti merkittävimmistä ja parhaiten säilyneistä teollisuusalueista. Vuonna 1823 rakennetun tehtaan lisäksi alueella on mm. vanhoja työläisasuntoja, kirkko, työväentalo ja patruunan linna. Verkatehdas on muutettu asunnoiksi ja liiketiloiksi. Kesäisin verkatehdasmiljöössä järjestetään yleisökierroksia ja erilaisia tapahtumia. Kannattaa jalkautua ja kierrellä ja ihastella rauhassa uuden upean elämän saanutta tehdasmiljöötä.
Käy myös katsastamassa Leninin vierailun kunniaksi pystytetty muistomerkki, joka sijaitsee entisen rautatieaseman läheisyydessä. Lenin pakeni vuonna 1907 tsaarin Venäjältä ja loikkasi liikkuvasta junasta Littoisissa jatkaen pakomatkaansa nähtävästi jalan Turkuun päin ja edelleen Tukholmaan.
Littoistenjärvi sijaitsee Liedon kunnan ja Kaarinan kaupungin rajalla. Järvi on suosittu virkistys- ja luontokohde ja alueelta löytyy luontopolku ja lintutorni. Lintubongareita ilahduttaa Järvelän kosteikon monipuolinen linnusto. Kesäisin Littoisten uimarannalla riittää vilinää ja vilskettä. Loivasti syvenevä ranta soveltuu kaikentasoisille uimareille. Tanssilavalla voi käydä laittamassa jalalla koreasti.
Jos haluat tutustua järven ympäristöön lähemmin, voit jättää pyörän uimarannalle parkkiin ja kävellä järven ympäri rantoja myötäilevää polkua pitkin. Jos haluat polkea Littoistenjärven ympäri, aja verkatehtaalta kiemurtelevaa Sippaantietä Turun kehätien varteen. Uimarannantieltä alkava soratieosuus palaa Littoistenjärventien risteykseen.
Littoistenjärven rannoilta reitti tuo sinut Aurajoen tuntumaan. Kuralan sillan kautta voit käväistä joen toisella puolella ihailemassa jokea ja jokilaaksoa lähemmin.
Pian vasemmalla puolella näet maatilan rakennuksineen ja peltoineen. Tuntuu kuin hyppäisit ajassa taaksepäin, vanhojen Suomi-filmien maailmaan. Kuralan kylämäki on museo- ja kulttuurivirkistysalue, jossa voi tutustua 1950-luvun maalaiskylän elämään. Vanhanaikainen pihapiiri rakennuksineen, puutarhoineen, niittyineen ja peltoineen on viehättävä ja nostalginen. Mäeltä on myös upeat näkymät kansallismaisemaan, Aurajokilaaksoon. Kesäisin laitumella käyskentelee mm. lehmiä, lampaita ja kanoja. Kuralassa järjestetään myös erilaisia opastuksia ja kädentaitopajoja. Kuralan kylämäki on auki ympäri vuoden ja sinne on vapaa pääsy. Kylämäestä löytyy myös kahvila ja puoti. Alueeseen voi tutustua täysin omatoimisesti myös aukioloaikojen ulkopuolella ja sinne pääsee helposti pyörällä tai bussilla, matkaa kauppatorilta on vain n. 5 km.
Kuralan kohdalla Aurajoen rantatöyräällä pilkottaa taiteilija Touko Laaksosen alias Tom of Finlandin lapsuudenkoti. Hieman Kuralan jälkeen kannattaa pysähtyä ikuistamaan kameraan kuvaukselliset jokimaisemat. Halutessasi voit pistäytyä katsomassa Aurajoen alimman kosken, Halistenkosken kuohuja.
Hämeenkadun alussa voit laittaa pyörän parkkiin ja kavuta Tiedonportaita Yliopistonmäelle katsastamaan arkkitehti Aarne Ervin kädenjälkeä 1950-luvulta. Turun yliopiston rakennuskokonaisuus kuuluu maamme merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Oletkin käytännössä jo perillä, sillä yliopisto sijaitsee aivan Turun upean historiallisen ytimen kupeessa.
Hyvä tietää:
Reitti kulkee pyörätietä koko matkan. Uusien selkeiden opasteiden ansiosta reitiltä ei pääse eksymään.
Jos et halua käydä Piikkiön keskustassa saakka, voit kääntyä vanhalta ykköstieltä Vanhalle Viipurintielle ja jatkaa siitä idyllistä Vanhanunnantietä Littoisiin. Matka lyhenee muutamalla kilometrillä. Suoraviivaisempi – tosin vähemmän viehättävä – reitti kääntyy Kaarinan keskustan jälkeen vasempaan ja kulkee Krossin yritysalueen läpi suoraan Littoistenjärvelle. Tälle reitille mittaa tulee vajaa 25 km.
TOP 3 nähtävyyttä:
Teksti Veli-Matti Rissanen. Kuvat Terri Vahtera, Veli-Matti Rissanen ja Visit Turku.
Julkaistu | Päivitetty