Arkkitehtuurin aarteita Turun helmistä Paimion parantolaan
Puolen tunnin ajomatkan päässä Turusta sijaitsee yksi arkkitehti Alvar Aallon uran merkittävimmistä töistä, Paimion parantola. Mitä muuta Turussa ja lähiseuduilla kannattaa nähdä, jos rakennustaide kiinnostaa?
Turku tunnetaan historian aarreaittana, jonka parasta antia ovat kaupungin vanhimmat rakennukset, mutta tämä ei ole koko totuus. Mitä modernista arkkitehtuurista kiinnostunut katsoo kulkiessaan Turussa?
No, meillä A on Aalto ja B on Bryggman. Näiden pioneerien työ jätti 1920–40-luvuilla lähtemättömän jäljen Turun kaupunkikuvaan. Heidän töihinsä – ja toki muidenkin arkkitehtien – voit tutustua myös opastetuilla kierroksilla, joita järjestää kulttuurimatkatoimisto Magni Mundi.
Omatoimista arkkitehtuuribongailua varten seuraa napakka lista kiinnostavista kohteista, lue eteenpäin.
Paimion parantola – Vuonna 1933 valmistunut tuberkuloosiparantola on ollut rakentamisestaan lähtien kansainvälisten arkkitehtuurimatkailijoiden pyhiinvaelluskohde. Puolen tunnin ajomatkan päässä Turusta sijaitseva parantola on Alvar Aallon läpimurto, jossa kävijää huikaisevat sekä kokonaisuuden mittakaava että humaanit ideat ja pienimpiin yksityiskohtiin asti mietitty toiminnallisuus.
Tiesitkö esimerkiksi, että Paimiossa on omat sylkykupit? Tai että Paimio-tuoli elää ja hengittää keuhkotautipotilaan fysiologiaa. Ja että Paimion parantola olisi jotain ihan muuta ilman Aino Aaltoa, joka tässäkin megaprojektissa toimi Alvarin korvaamattomana työparina.
Paimion parantolaan kannattaa tutustua kaikille avoimilla opastetuilla kierroksilla. Viipyä kannattaa toki pidempäänkin, sillä Paimion parantolassa voi myös majoittua. Se on tehtävä ainakin kerran elämässä, eikö?
Paimion Parantola
Kun kerran Turussa päin liikut, kierrä myös muut Alvar ja Aino Aallon työt:
Maalaistentalo – Arkkitehtuurikilpailu toi nuoret Aallot Turkuun, kun Alvar vuonna 1927 voitti Lounais-Suomen maaseutujärjestöjen kisan työllä nimeltä Acer. Alvar ja Aino Aalto myös asuivat Maalaistentalossa sen valmistuttua. Humalistonkatu 7.
Turun Sanomien talo – Paikalliselle päälehdelle valmistui vuonna 1929 toimitalo, joka oli funktionalismin ensimmäisiä edustajia Suomessa. Kauppiaskatu 5.
Standardivuokratalo – Nimikin jo kertoo, että suunnittelun takana oli isompi idea yhteiskunnan kehityksestä. Talo muurattiin uudenlaisista vakioelementeistä kuin visiona urbaanin asumisen tulevaisuudesta. Tämä tarina jäi kesken, kun 1930-luvun lama vei rakentajan konkurssiin. Läntinen Pitkäkatu 20.
Toinen Turun suurista arkkitehtinimistä on ilman muuta Erik Bryggman. Hänen työnsä funktionalismin uranuurtajana alkoi yhtä matkaa Aallon kanssa. Tiivis yhteistyö tuotti mm. ensimmäiset Turun messut paviljonkeineen.
Erik Bryggmanin työ painottui Turkuun neljällä vuosikymmenellä, joten hänen kohteitaan on kaupungissa viljalti. Tässä muutama poiminta – tutustu omaan tahtiin tai varaa paikka kierrokselle.
Ylösnousemuskappeli – Bryggmanin kuuluisin työ valmistui Turun hautausmaalle Talvi- ja Jatkosodan välissä 1941. Sen lohdullinen arkkitehtuuri rauhoitti keskellä epävarmoja aikoja, ja rauhoittaa edelleen. Kappelin eteläseinä on ikkunaa, ja penkit on asetettu viistoon niin että samalla kun näkee arkun, näkee ulos ikkunasta.
Hippoksentien totokioski – Vähän vastapainoa vakavuudelle: tämä symppis pikku mutteri Kupittaanpuiston laidalla on melko äkkiä kierretty. Katsellessa voi vaikka fiilistellä aikaa, jolloin pienetkin asiat tehtiin tyylillä.
Sammon talo – Legendaarisen Kupittaan saven keramiikkalaatoilla päällystetty funkistalo Yliopistonkadulla valmistui sotien välissä 1936. Nyt kun laatoilla taas sisustetaan muuallakin kuin kylppärissä, okran väriset kaakelit seinässä lähtevät kivasti poikimaan remontti-ideoita.
Atrium, Hospiz-Betel ja Betel-kirkon torni – Vuonna 1927 Yliopistonkadulle valmistunut asuintalo Atrium edusti vielä selvää klassismia, mutta viereen hiukan myöhemmin majoituskohteeksi suunnitellussa Betelin hospitsissa oli jo aavistus funktionalismia. Nyt jälkimmäisessä toimii hotelli Scandic Plaza (Yliopistonkatu 29), jossa voit toteuttaa unelman asumisesta Bryggmanin funkishelmessä. Miljöön täydentää Betel-kirkon torni, joka huokuu kokonaisuuteen italialaistyyppistä piazzatunnelmaa.
Kirjatorni, Kåren sekä Ylioppilastalot A ja C – Kappas, lisää Bryggmanin luomia syitä tulla Turkuun opiskelemaan tai vähintään kävelylle!
Sibelius-museo – 1960-luvun betonimodernismin helmi on Woldemar Baeckmanin työnäyte vuodelta 1967. Rouhea mötikkä seisoo keskellä Piispankadun koristeellista idylliä ja on siihen ihan omiaan. Sisällä talossa on näyttely Sibeliuksen vaiheista ja kokoelma maailmanmusiikin kiehtovia instrumentteja.
Pyhän ristin kappeli – Turun laajalta hautausmaalta löytyy Ylösnousemuskappelin lisäksi toinenkin bongattava kappeli, Pekka Pitkäsen Pyhän Ristin kappeli vuodelta 1967. Minimalistisen betoniarkkitehtuurin sisällä kelpaa keskittyä olennaiseen. Aulan riisutussa kellossa ei ole numeroita, mikä tietysti sopii paikkaan, jossa turkulaiset tapaavat siirtyä ajasta ikuisuuteen.
Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli – Hirvensalon saarelle 2007 valmistunut puurakenteinen, kuparikylkinen kappeli muistuttaa muotokielellään veneestä tai kalasta. Matti Sanaksenahon suunnittelema rakennus on myös kansainvälisten arkkitehtuurimatkailijoiden ja taiteen ystävien ehdoton käyntikohde.
Life on a leaf – Taiteilija Jan-Erik Anderssonin, arkkitehti Erkki Pitkärannan sekä kutsuttujen taiteilijoiden ja käsityöläisten yhdessä luoma kokonaistaideteos on täynnä värikkäitä, satumaisia yksityiskohtia ja rönsyilevää elämäniloa. Niin ikään Hirvensalon saarella sijaitseva “Lehtitalo" toimii taiteilijaresidenssinä ja vierailukohteena.
Yleisökierros sekä opastettu ryhmävierailu Life on a Leaf -talossa
Uusi pääkirjasto – Turun pääkirjasto muodostaa kokonaisen korttelin, jonka toinen pää on 1900-luvun alusta ja toinen pää vuodelta 2007. Asmo Jaaksin suunnittelema moderni uudisrakennus on täynnä älyä ja valoa. Linnankatu 2.
Verdandi – Frithioff Strandellin piirtämä uusrenessanssityylinen rakennus vuodelta 1898 on niin keskellä Turkua kuin olla ja voi. Huomaa italialaisten palatsien inspiroimat kermakakkumaisen runsaat yksityiskohdat ja talon kruunaava kulmatorni. Katutasossa toimii muuten suosittu kahvila Fontana. Aurakatu 1.
Hjorten – Frithioff Strandellin piirtämä näyttävä jugendlinna valmistui 1904 Kaskenmäkeen, puiston laidalle. Siinä asui myös arkkitehti itse, ja se on edelleen Turun korvamerkityimpiä arvotaloja. Kaskenkatu 4.
Pantern – Lisää kaikken turkulaisten tuntemia arvotaloja ja Frithioff Strandellin töitä. Monen mielestä parasta turkulaista jugendia edustava talo valmistui 1910 ja on tunnistettavissa linjakkaasta pantterifiguurista talon julkisivussa. Kaskenkatu 2.
Hauska knoppi: Kaskenmäessä naapureina sijaitsevien Hjortenin ja Panternin nimet on otettu Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeisestä ruutukaavasta vuodelta 1828. Kaavassa jokainen kortteli oli nimetty erikseen.
Albatross – Siis onko tämä sama fakiiri piirtänyt Turun kaikki vanhat arvotalot? Tunnetuimmat ainakin. Vuonna 1911 Puolalanpuistoon, Turun jylhän taidemuseon taakse, valmistui Strandellin piirtämä, alusta asti myös Taiteilijoiden talona tunnettu Albatross. Puolalanpuisto 7.
Betel-kirkko – Vähän piilossa muiden rakennusten takana, silti keskeisellä paikalla Yliopistonkadun tuntumassa, sijaitsee kokonaisuus jossa Strandell ja Bryggman kohtaavat. Alkuperäinen jugendrakennus valmistui 1906 Strandellin suunnittelemana. Vuonna 1927 kokonaisuutta laajennettiin Bryggmanin suunnitelman pohjalta, ja mm. funktionalistinen kellotorni on hänen käsialaansa. Yliopistonkatu 29.
Kuten Tukholmassa, Tallinnassa ja muissa pitkän historian kaupungeissa, Turussakin on vanha kaupunki. Se käsittää Tuomiokirkon lähiympäristön ja viereisen Vanhan Suurtorin sekä Aurajoen vastarannalla sijaitsevan Vähätorin alueen, joka nykyisin tunnetaan myös ravintola-aukiona.
Vuonna 1300 käyttöön vihityn Tuomiokirkon ohella alueen merkkirakennuksia ovat mm. joulurauhanjulistuksesta tuttu Brinkhallin talo sekä Casagranden talo, jonka historia alkaa jo keskiajalta. Alueen laidalla sijaitsevassa Aboa Vetus & Ars Nova -museossa voit samalla käynnillä katsastaa keskiaikaisen Turun esiin kaivetun korttelin ja talon hienon nykytaiteen kokoelman.
Scandic Plaza – Erik Bryggmanin funkkishelmi Yliopistonkadulla muodostaa mainion tukikohdan arkkitehtuurin ystävälle.
Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone – Oho, Erik Bryggman suunnitteli myös tämän talon ja vieläpä hotelliksi! Pari vuotta sitten totaalisen uudistuksen kokenut pätevä putiikkihotelli toimii osoitteessa Humalistonkatu 2.
Park Hotel – Värisyttävä jugendlinna kätkee sisälleen pienen perhehotellin. Taatusti persoonallinen paikka on mukavasti hiukan syrjässä Rauhankadun päässä – silti ihan Turun ytimessä.
Hotelli Helmi – Hotelli kauniissa funkkistalossa ihan Turun päälinja-autoaseman vieressä.
Omena-hotelli
– Oi, Turussa tämä toimii Alvar Aallon piirtämässä Maalaistentalossa. Sisätiloissa ei kyllä ole alkuperäistä arkkitehtuuria jäljellä, pahus.
Turussa käydessä kannattaa ehdottomasti tehdä reissu myös naapurikaupunki Naantaliin. Naantalin vanha kaupunki on tunnettu laajasta ja yhtenäisestä puutaloidyllistään, jossa jokaisella talolla on nimi ja pitkästi yli satavuotinen tarina. Vanhassa Naantalissa myös asutaan ja eletään edelleen, mikä vain lisää paikan autenttista viehätystä.
Naantalin vierassatamasta näkee hiukan silmiä siristämällä myös toiseen käymisen arvoiseen paikkaan: presidentin kesähuvilalle Kultarantaan. Lars Sonckin piirtämä kivilinna ei ole avoinna vierailijoille, mutta Kultarannan Suomessa ainutlaatuinen muotopuutarha on. Sinne pääset opastetuille teemakierroksille, joiden yksityiskohdat kurkkaat täältä.
Teksti Liina Komi. Video Kim Allen-Mersh. Kuvat Jemina Sormunen, Jouko Luhtala, Hanna Helander, Magni Mundi ja Visit Turku.
Julkaistu | Päivitetty