Turun seudun pyöräilyreitti 5 – Aurajoentien matkailutie
Lähde pyöräretkelle Aurajoen lumoaviin maisemiin. Historiallinen reitti vie sinut Turusta neljän kunnan kautta Aurajoen alkulähteelle. Matkalla riittää nähtävää ja koettavaa.
Pituus: n. 60 km. Yhteensä n. 120 km (edestakaisin).
Kesto: 1-2 päivää
Vaikeustaso: Keskivaikea. Maastoltaan helppo, tasamaata
Aurajokilaakso on yksi Suomen kansallismaisemista. Turusta Oripäähän kulkeva Aurajoentien matkailutie myötäilee jokilaaksoa Aurajoen alkulähteelle saakka. Varkaantienä tunnettu historiallinen tie yhdisti Varsinais-Suomen ja Satakunnan jo keskiajalla. Museovirasto on listannut tien valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuoden 2021 alussa Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen.
Matka alkaa Turun Vanhalta Suurtorilta. Alun kiemuroiden jälkeen poljet vanhaa tieuraa seurailevaa ja yhä idyllistä kylämäistä tunnelmaa huokuvaa Virusmäentietä Vanhalle Tampereentielle, joka vie sinut Maarian keskiaikaiselle kivikirkolle. Kirkko 1700-luvun pappiloineen on yksi kansallisista aarteistamme. Maarian kirkko on nykyisen matkailutien alkupiste.
Reitti jatkuu Orikedon teollisuusalueen reunaa, Turun kehätien yli sekä Metsämäen raviradan sivuitse. Metsämäestä alkaen pääset polkemaan yhtenäistä alkuperäistä tieuraa.
Hieman ennen Vilkkimäen vanhaa meijeriä maisema avartuu ja saat ensikosketuksen reitille tunnusomaisiin laajoihin peltoaukeisiin. Meijerissä toimii nykyisin kahvimuseo ja kahvila Namia.
Liedon asemanseudulla sijaitsevat mm. Nautelankoski sekä eläin- ja puuhapuisto Zoolandia.
Nautelankoski on oiva levähdyspaikka. Poikkea ihastelemaan Aurajoen suurimman ja pisimmän kosken kohinoita ja kuohuja ja tutustu alueen monimuotoiseen luontoon! Joen molemmin kulkee luontopolkuja ja lintubongareille löytyy lintutorni. Museon yhteydessä toimiva kahvila tarjoaa suolaista ja makeaa pikkupurtavaa. Huomaa, että Nautelankoski on luonnonsuojelualuetta eikä pyöräily poluilla ole sallittua.
Liedon asemanseudulta tie jatkuu ajoradan reunassa kohti Auraa. Tasainen maaseututie halkoo laajaa peltomaisemaa. Näyttävät mutkat ja satunnaiset pienet metsäiset nyppylät pitävät mielenkiintoa yllä. Tiessä kiinni olevat maatalot, aitat ja muut rakennukset luovat polkijalle kodikkaan tunnelman. Leinakkalan ja Laukkaniityn paikkeilla voit nähdä myös nyky-Suomessa harvinaista ryhmäkyläasutusta.
Auran kirkko tapuleineen siintää jo kaukaa peltoaukean takaa. Vanhassa Prunkkalan kylässä sijaitseva puukirkko on vuodelta 1804. Kirkon viereisessä makasiinissa toimii museo ja kahvila Prunkkalan poikettava, joka on auki kesäsunnuntaisin. Kolmen kilometrin päässä Kirkkotien varrella, aivan Järvijoen partaalla palvelee kesäisin kahvila Kylä. Tarjolla on kahvin ja kotitekoisten leivonnaisten lisäksi lähiruokatuotteita. Kahvilasta voit vuokrata kanootin ja käydä melomassa yllättävänkin leveässä joessa.
Auran kohdalla joudut hetkiseksi poikkeamaan historialliselta reitiltä junaradan takia. Samalla onkin hyvä hetki pysähtyä tankille. Juhliks Aura tarjoaa konstailematonta arkilounasta. Maukkaat kahvileivät leipoo Paakari Puusti.
Kiepauksen jälkeen palaat vanhalle uralle. Olethan varovainen ylittäessäsi vilkkaan 9-tien. Ysitieltä vain muutaman polkaisun päässä sijaitsee Koskipirtti. Entinen Kuuskosken kartanon väentupa on mainio näyteikkuna talonpoikaiskulttuuriin. Pihapiiristä löytyy museotalo, jossa on esillä kulttuurivaikuttaja ja tietokirjailija Lauri Jäntin laaja esinekokoelma. Tien toisella puolella odottaa kuohuva Kuuskoski ja jokilaakson upeat maisemat.
Tie kulkee aluksi aivan lähellä jokea, ja laajoja viljelyaukeita näkyy lähes silmänkantamattomiin. Matkan edetessä tie loitontuu joesta mutta avaruutta riittää. Täällä on tilaa hengittää!
Tie jatkuu pittoreskina maalaistienä ja vie sinut seuraavaksi Riihikoskelle, joka on yksi Pöytyän kolmesta keskustaajamasta. Riihikosken Vanha Vehnämylly on vierailemisen arvoinen paikka. Myllyssä toimii kesäkahvila ja vanhan tavaran kaupasta löytyy jos jonkinlaista kapistusta.
Riihikoskelta on matkaa vain 5 km Pöytyän kirkolle. 1790-luvulta peräisin oleva puukirkko ympäristöineen on hyvin viehättävä. Entisessä pappilassa majailee nykyisin museo. Vanha seurakuntatalo on Aino ja Alvar Aallon käsialaa. Upea on myös hautausmaan puinen katettu hirsiaita porttirakennuksineen. Aidan kupeessa on ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä julkaisseen Antti Lizeliuksen muistokivi.
Jäljellä on viimeinen, vajaan 14 km:n etappi. Tien lumo säilyy loppuun saakka. Mitä lähemmäs Oripäätä saavutaan, sitä kapeammaksi Aurajoki käy. Joki tai pikemmin puro mutkittelee yhä tiheämmin. Matkalla ohitat Haverin koulun, jossa toimii paikallinen kansainvälistä mainettakin niittänyt designyritys Myssyfarmi. Matkailutien päätepiste on pari kilometriä Oripään keskustasta koilliseen, Kangastien ja Hirvikoskentien risteyksessä (tie 210). Risteyksestä suoraan n. kilometrin päästä löytyy Aurajoen alkulähde, jonne johtavat pitkospuut. Aurajoen kerrotaan saaneen alkunsa, kun Oripään jättiläisen kyntöhärät pillastuivat kiiliäisen pistosta ja karatessaan uursivat auralla maisemaan mutkikkaan jokiuoman.
Oripäässä on monia kiinnostavia nähtävyyksiä. Vanhan Tampereen tien varrella sijaitsee Teinikivenä tunnettu siirtolohkare. Välimerellisen tuulahduksen tuo taiteilija Viljo Syrjämän itse rakentama ateljeekoti, joka on saanut innoituksensa Firenzen San Marcon luostarista. Ateljeen vieressä sijaitsee Oripään puukirkko vuodelta 1872.
Hyvä tietää:
Lisää tietoa (mm. palveluista ja tapahtumista) löytyy matkailutien omilta sivuilta.
Välillä Riihikoski – Oripää asvalttitien pinta on heikossa kunnossa, mutta tämä varmasti korjaantuu lähtitulevaisuudessa.
Vinkkejä:
Reitin taustoihin ja yksityiskohtiin voi tutustua tarkemmin Viri Teppo-Pärnän mainion teoksen Tien lumo – Aurajoen maisematie avulla.
Kesäisin järjestetään pyöräily- ja ulkoilutapahtuma Tour de Aurajoentie.
Turussa sähköpyöriä vuokraavat Carfield ja 10bikes.
Välimatkoja:
Turku – Liedon asemanseutu n. 19 km
Liedon asemanseutu – Auran keskusta 13 km
Auran keskusta – Pöytyän kirkko n. 14 km
Pöytyän kirkko – Oripään keskusta n. 12 km
Teksti Veli-Matti Rissanen. Kuvat Veli-Matti Rissanen, Jorma Peltoniemi, Sanna Keskinen ja Aurajoentien matkailutie.
Julkaistu | Päivitetty