Citypatikoijan helpot päiväretket
Aina ei tee mieli lähteä kauas luontoon vaikka luontoon haluaisikin. Turun alueelta löytyy niin sanotun citypatikoijan karttalaukkuun melkoinen liuta kohteita, joista jokaisen voi käydä vilkaisemassa lähiliikenteen busseilla.
Moni kaunis päivä alkaa sillä, että jotain pitäisi tehdä. Mutta mitä? Monesti kyse on ulkoilusta, ja varsinkin kesäaikaan suomalaisia koetteleva niin sanottu aurinkopaine käskee lähtemään ulos ja äkkiä. Nyt, kun olet jo selvästikin päättänyt lähteä Turun seudulle, kannattaa päiväretkelle ottaa suunnaksi vaikka jokin seuraavista:
- Kurjenrahka
- Kuusiston linnan rauniot
- Liedon Vanhalinna
- Aurajoentien matkailutie
- tai se turkulainen klassikko, Ruissalo.
Kurjenrahka on nimensä mukaisesti kurkien kotisuo. Siellä voi kokea myös pöllöjen niin sanotun keväthuuman, eli pöllöjen normaalia vilkkaamman laulujakson, jolloin metsässä huhuillaan tavallista enemmän seuralaisten toivossa.
Noin 35 km päässä Turun keskustasta sijaitseva kansallispuisto tarjoaa paljon erimittaisia luontoelämyksiä. Valita voi 2 km, 3 km, 6 km, 9 km, 30 km tai 150 km varsinaissuomalaista luonnonrauhaa.
Kurkien ja pöllöjen lisäksi hämärän tullen saattaa nähdä vilauksen liito-oravasta tai rantavedessä molskahtelevasta saukosta. Myös hyönteismaailma on poikkeuksellisen rikas, ja varsinkin kesäisin liikkeellä on paljon perhosia, sudenkorentoja ja kovakuoriaisia. Pukkipalon ikimetsä puolestaan tarjoaa elokuvamaista rankojen narinaa ja kilpikaarnaisia mäntyjä, joista kädet hädin tuskin ympäri riittävät.
Päiväretkenä Kurjenrahka on suoraan sanottuna kätevä. Voit toki jäädä myös telttoinesi yöksi, ja herätä utuiseen aamuun yhdessä kurkien ja pöllöjen kanssa. Näissä maisemissa trangialla keitetty aamukahvi hakee vertaistaan.
Tämän minisamoilun lähtöpisteeseen pääsee kätevästi Fölillä. Joten, lenkkaria jalkaan ja pari sämpylää reppuun!
Mietitkö koskaan millaista oli elämä keskiajalla? Vaatetus oli toisenlaista, kaduilla käveli eläimiä ja kerrostalojen sijaan rakennettiin linnoja. Kuusistoon, noin 25 km päähän Turun nykyisestä keskustasta alettiin 1200- ja 1300-lukujen taitteessa rakentaa linnaa, joka oli kukoistuskautenaan 1400-luvun alussa Suomessa täysin ainutlaatuinen. Kuusiston linna tosin määrättiin purettavaksi uskonpuhdistuksen jälkeen Kustaa Vaasan toimesta, joten siksi paikalla on enää vain rauniot.
Linna toimi aikanaan sekä alueen hallinto- että puolustustukikohtana. Kiviseinien keskellä voi kokea sen näillä kivillä ne linnanherrat tallustelivat -hetken samaan aikaan, kun piristävä merituuli lepattaa hiuskuontalossa. Raunioilla vierailu on ilmaista, eikä kohteen saavuttamiseksikaan tarvitse varata kuin vajaa puoli tuntia ja muutama euro Föliä (Turun paikallisliikenne) varten.
Rauniot ovat omiaan luomaan jännittävää keskiaikatunnelmaa. Kuten keskiaikaisia linnoja yleensä, on tätäkin valloitettu, puolustettu, piiritetty, valloitettu ja taas puolustettu viimeiseen veripisaraan saakka. Linnan viimeinen piispa Arvid Kurki (1465–1522) tosin luikki livohkaan tanskalaisia valloittajien saavuttua, ja kaiken lisäksi meni ja hukkui pakomatkallaan Itämereen Öregrundin tienoille.
Kuusiston linnan raunioilla voi siis tutustua mm. Arvidin ja muiden hallitsijoiden edesottamuksiin, nauttia kupillisen termarikahvia rantakalliolla ja fiilistellä merimaisemia. Kuuleman mukaan paikka toimii jostain syystä erityisen hyvin myös äänikirjojen ja podcastien kuunteluun.
Turun alue on siitä erikoista, että kun melkein mihin tahansa täällä lapionsa tökkää, löytyy maasta muinaisjäännös. Ja ehkä jopa museo. Mutta! Vanhalinna on joka tapauksessa Suomen laajimmin tutkittu ja löydöiltään rikkain muinaislinna. Nykyisin alueella komeilee Liedon Vanhalinnan tila ja kartano, jonka uusklassinen päärakennus valmistui 1930, jolloin tilan viimeinen omistajasuku, Wanhalinnat, otti tilan hoitaakseen.
Aikojen saatossa Vanhalinna on muuttunut puolustuslinnakkeesta kulttuurikeskukseksi. Kartanon tiloissa pyörii useampi näyttely, joista nykyajan homo sapiens hämmentyy sopivasti. Miten avioliitto solmittiin 1800-luvulla? Kuinka kartanon pöytä katetaan oikeaoppisesti? Miksi 1922-luvun sotilasupseerit olivat niin kovassa huudossa?
Näyttelyjen lisäksi ihasteltavana on loppumattomalta tuntuva kokoelma entisaikojen maatalousesineistöä ja sisäirtaimistoa, tuliaseita, asiakirjoja, valokuvia sekä Turun yliopiston Phoenixin talon huonekaluja.
Voisiko länsimaistunut nykyaikalainen oppia jotain uutta näin vanhasta? Kannattaa käydä vilkaisemassa!
Ja sitten kun nisut on vedetty nassuun museon kahvilassa, löytyy pohkeista sopivasti virtaa pienelle luontopromenadille. Vanhalinnan alueelta löytyy, Arkeologiapolku, Historiapolku ja Ystäväpolku, joista jokainen tarjoaa nimensä mukaista nähtävää.
Vanhalinnaan on helpoin saapua bussilla nro 6, joka lähtee Turun keskustasta laiturilta T14.
Aurajoentien matkailutie vie Turusta kolmen kunnan kautta Aurajoen alkulähteille Oripäähän asti. Reittiä Turku-Lieto-Aura-Pöytyä-Oripää kulkeva matkailutie vie yli kuohuvien koskien ja läpi tiheiden metsien – niin kirjallisromanttiselta kuin tämä kuulostaakin. Ennen kaikkea se on läpileikkaus Suomen vanhimpia kulttuurimaisemia, joihin ei törmää missään muualla.
Reitin varrelta löytyy myös kosolti kahviloita, vanhoja kirkkoja, museoita, lintutorneja ja muuta nähtävää. Aurasta voit vuokrata myös kanootin, jonka penkiltä maisemia voi tarkastella vesilintuperspektiivistä.
Matkailutien voi nauttia joko kerralla tai osissa. Alusta puoleenväliin, keskeltä loppuun tai miten itse haluaa.
Etäisyyksiä:
Turku – Liedon asemanseutu n. 19 km
Liedon asemanseutu – Auran keskusta 13 km
Auran keskusta – Pöytyän kirkko n. 14 km
Pöytyän kirkko – Oripään keskusta n. 12 km
Se on kuulkaas niin, että yli puolet Suomen kaikista tammista kasvaa yhdellä saarella. Ja se on Turun Ruissalo.
Ja mikäli se ei hetkauta, voi kysyä miksi Suomen vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty ja kävijämäärältään suurin musiikkifestivaali järjestetään Ruissalossa? Tai miksi siellä sijaitsee Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha? Ja että miksi ainoan moottoripyöräilyn maailmamestaruuden voittaneen suomalaisen nimikkotie löytyy sieltä? Yksinkertaisesti: se nyt vain sopii jokaiseen makuun ja lumoaa kerta toisensa jälkeen.
Mitä siellä sitten tehdään? Noh, käy vaikka kääntymässä Kansapuiston rannalla, kävele rantapolkuja, lepertele lampaille, pulahda mereen, unelmoi omasta pitsihuvilasta tai grillaa makkarat ja vegenakit ilta-auringon kiillottamalla rantahiekalla.
Ruissalo on syystä myös turkulaisten oma suosikki. Se on lähellä, mutta silti sopivan kaukana. Siinä on jotain nostalgista, romanttista ja perinteistä. Se, että melkein kaikki Suomen tammet kasvat siellä, ei kiinnosta kaikkia, mutta se kertoo saaren luonnon pitkästä iästä ja arvostuksesta luontoa kohtaan. Se, että saari on edelleen yksi kaupunkilaisten ykköskohteista rantoineen, kahviloineen ja luontopolkuineen, kertoo puolestaan joko turkulaisten hyvästä mausta tai paikan ylivoimaisuudesta kaikenikäisten pääkopan rentouttajana.
Miten paikalle? Bussilla 15 min tai pyörällä 20 min. Sähköpyörä on helposti hikoilevan rento vaihtoehto. Keskustasta sähköpyörät vuokraa mm. 10Bikes.
Original Sokos Hotel Kupittaa on lähellä junalla saapuvaa. Aivan Kupittaan rautatieaseman yläkerrasta löytyvä Original Sokos Hotel Kupittaa on suorastaan sukkela valinta Turkuun saapuvalle. Helsingin suunnasta saapuva juna pysähtyy melkeinpä alakertaan, joten himopakkaajien vaivaksi muodostunutta vetolaukkukyynärpäätä ei tarvitse juurikaan vaivata.
Kesällä 2020 avatulta hotellilta on lyhyt matka keskustaan ja alakerrasta löytyy kaikki tarvittava ravintoloista lähikauppoihin. Kattokerroksen Kuppis Rooftop barissa käydään läpi päivän tapahtumat, mitä ne ikinä olivatkaan, ja saattaahan samassa muutama virvokekin maistua.
Katso lisää ja varaa majoitus!
Teksti Juuso Suominen. Video Kim Allen-Mersh. Kuvat Visit Turku.
Julkaistu | Päivitetty